LC-Juuka puolisot toimivat varsin vireästi. Aktiivisia tapahtumia järjestämässä on noin kymmenkunta. Osallistujista joskus tuntuu toiminta vähäiseltä, mutta tutustuessa vuodesta – 79 alkaen pidettyihin leikekirjoihin on oltava lähes tyytyväinen.
Suuritöisin ja taloudellisesti tärkein aktiviteetti on vuodesta -85 lähtien paikallisessa ravintolassa järjestetty Mualismourut -naamiaiskarnevaalit. Vuosi toisensa jälkeen tapahtuma on suosittu ja odotettu kevään ilottelujuhla, johon vieraita tulee paikkakunnan ulkopuoleltakin. Erikoisesti olemme viime vuosina iloinneet nuorten innosta osallistua ja pukeutua erilaisiin rooliasuihin. On ilo katsoa miten uskomattoman suurta vaivaa on asujen eteen nähty ja kuinka mielikuvitus on uskallettu päästää valloilleen.

Vuosittain vaihdamme tapahtuman teemaa. Olemme olleet mm. sadun lumoissa, vanhan veräjän luona, elokuvamaailmassa, julkkiksina, sambatunnelmissa, markkinoilla ja tulevissa Mouruissa sukellamme 60 – luvun maailmaan. Illan tuotto käytetään lyhentämättömänä oman paikkakunnan hyödyksi. Olemme lahjoittaneet joulupaketteja yksinäisille mielenterveyskuntoutujille, avustaneet kehitysvammaisten lapinretkeä, ostaneet nuorisotalolle biljardipöydän, leluja lelulainaamoon, pyöräilykypäriä koululaisille, 4-H järjestön kautta ostettu ulkoilutuspalvelua vanhuksille ja monen monta muuta lähimmäisille iloa tuottavaa lahjoitusta.
Erilaiset kahvitukset sekä yhdessä palvelukumppanien kanssa järjestetyt tapahtumat ovat kuuluneet toimintaan mm. ”leijonaperheiden” ja kehitysvammaisten yhteinen vuorokauden leiri kunnan leirikeskuksessa.
Vuonna -92 saimme ensimmäisen sri lankalaisen kummityttömme, kaksitoistavuotiaan Nadeshan. Vuosien mittaan kansioon on kertynyt mittava määrä hänen kirjoittamiaan kirjeitä ja pieniä askarteluja kummitädeilleen. Nuoreksi naiseksi varttunut tyttö on nyt valmistunut yliopistosta jossa  hän on opiskellut kaupallista alaa ja lakia. Nykyisin Nadesha työskentelee pankissa elättäen itsensä ja todennäköisesti myös sukulaisensa. Joulun alla aloitimme toisen kummilapsemme koulutuksen kustantamisen.
Meille jokaiselle tekee hyvää joskus pysähtyä miettimään, miten itsestään selvinä pidämme asioita, jotka eri kulttuurissa eläville ovat omin avuin täysin saavuttamattomia, kuten erityisesti tyttöjen koulutus kehitysmaissa.
Elämän eri vaiheissa puolisotoimintaan osallistuminen luonnollisesti vaihtelee. Monille toiminta on tuonut lukuisan määrän hyviä ystäviä, riemastuttavia muistoja, uusia kokemuksia, uskomattoman määrän naurua ja myös tarpeen tullen mahdollisuuden purkaa kipeitäkin tuntoja. Kaiken kaikkiaan ilman ladytoimintaa elämästä olisi jäänyt paljon upeita asioita pois.
Vähäisimpänä ei voi pitää hyvää mieltä, että omalta pieneltä osaltaan on saanut olla tuottamassa iloa ja välittämisen tunnetta jollekin läheiselle, naapurissa tai vaikkapa Sri Lankassa.